Laatuyhtiön löytäminen
Laatuyhtiöihin sijoittaminen on ollut historiassa tuottavinta viimeisten vuosikymmenten aikana. Tietysti ei ole tulevaisuudessa varmaa, että laatuyhtiöihin sijoittaminen olisi jatkossakin tuottavinta. Kuitenkin mielestäni on tiettyjä asioita, jotka puoltavat sijoittajaa jatkossakin painottamaan laatua osakepoimintaa tehtäessä.
Aloitetaan aluksi määrittämällä tekijöitä, joilla voidaan kuvailla laatuyhtiöitä:
Kilpailuetu; aineellinen tai aineeton
Kannattavuus; tärkein tunnusluku "ROE" eli oman pääoman tuotto
Vakavaraisuus
Omistajaystävällinen johto
Kasvu
Megatrendi
Kilpailuetu tulee mieleen ensimmäisenä laatuyhtiötä ajatellessa, ja kilpailuetu on monesti hankalimmin arvosteltava tekijä laatuyritystä mietittäessä. Aineelliset kilpailuedut ovat toki helpommin hahmotettavissa kuten vaikkapa lääkeyhtiön myyntiin saaman lääkkeen kymmenen vuotta myyntiluvan saamisesta kestävä patentti. Aineettomien kilpailuetujen arvo kuten vaikkapa asiakasuskollisuuden mittaaminen on sitten jo huomattavasti hankalampaa sijoittajalle. Laadukas yhtiö on myös toimialansa parhaimmistoa erilaisilla mittareilla tarkasteltaessa.
Kannattavuus on yksi tärkeimpiä tekijöitä mietittäessä tuottoisimpia sijoituskohteita. Kannattavuuden mittaamiseen löytyy erilaisia mittareita, joista esimerkiksi yrityksen omanpääoman tuotto ROE on yksi keskeisimpiä tunnuslukuja muiden joukossa. Sijoittamiseen liittyy runsaasti erilaisia subjektiivisia näkemyksiä ja mielestäni riittävän kannattavuuden määrittämisessä tulisi huomioida yhtön toimiala ja riskitaso. Muistisääntönä voisi kuitenkin ajatella, että yhtiön kannattavuuden tulisi olla ainakin kaksinumeroinen luku ja mielellään luokkaa 15. Kannattavuuden tarkastelu ei kuitenkaan yksin riitä vaan tulisi määrittää myös yrityksen kykyä pystyä luomaan kestävästi tulosta suhdanteista huolimatta. Kannattavuuden osalta myös riskitaso vaikuttaa huomattavasti siihen, millaista tulosta voidaan pitää kiitettävänä toimialasta riippuen.
Vakavaraisuus on aivan keskeisiä tekijöitä laatuyhtiöitä seulottaessa. Kannattavakin yritys voi kuitenkin tehdä konkurssin, jos yritys ei pysty selviytymään lyhyellä aikavälillä veloistaan ja juoksevista kuluista. Lisäksi erinomainenkin kannattavuus omalle pääomalle voi muuttua tappioksi näkymien synkentyessä, jos yritys on käyttänyt runsaasti velkaa sijoituksissaan. Tämän vuoksi arvostan sijoituskohteissani sitä, että voin luottaa yritysten olevan olemassa vielä vuosikymmentenkin kuluttua. Konkurssiriskin vuoksi en lähde sijoittamaan välttämättä kovin velkaisiin yrityksiin erinomaisestakaan kannattavuudesta huolimatta.
Johdon sitoutuneisuus yritykseen on myös tärkeää. Sisäpiirin riittävä sitouttaminen yhtiöön voi toimia yhtenä luottamusta herättävänä tekijänä sijoituspäätöstä tehtäessä. Yrityksellä voi olla suurimpina omistajina kasvollinen omistaja, instituutio tai esimerkiksi valtio. Omistajilla voi olla myös risteäviä intressejä sijoittajan kanssa. Esimerkiksi valtio saattaa omistajana panostaa yrityksen tuoton maksimoimisen sijaan esimerkiksi työllisyyteen ja poliittiset tekijät saattavat myös vaikuttaa yrityksen päätöksentekoon ja investointeihin. Yritysjohtajien aiempia ansioita on mielestäni vaikea joskus arvioida, mutta kuitenkin on muistettava, ettei hyväkään johtaja voi välttämättä pelastaa huonoa yritystä. Listaamattomien yritysten osalta sijoittajan voi olla erityisen vaikea varmistua siitä, että yrityksen johto toimii tuottaen lisäarvoa omistajilleen.
Kasvu on tärkeää, sillä esimerkiksi jo poistojenkin vuoksi yrityksen on tehtävä investointeja ja kasvettava, jotta yritys pystyy ylläpitämään edes sen nykyisen tuotannon tai liikevaihdon. Erityisesti orgaaninen kasvu yrityksen kilpailuedun sisäpuolella tarjoaa sijoittajalle mahdollisuuden nauttia suuremmista tulo- ja kassavirroista tulevaisuudessa. Puolestaan kilpailuedun ulkopuolella tapahtuva kasvu heikommalla oman pääoman tuotolla voi olla omistaja-arvoa tuhoavaa. Yrityskauppojen osalta on keskeistä, että monesti synergiahaitat voivat olla jopa suuremmat kuin synergiahyödyt tai ainakin hyötyjä saatetaan helposti liioitella.
Laatuyhtiö nauttii myös mielestäni markkinan kasvamisesta ja jonkinlaisesta megatrendistä, joita käsittelemme toisessa tekstissä tarkemmin. Megatrendi auttaa koko markkinaa kasvamaan ja tällöin yritys voi kasvattaa tulostaa muutenkin kuin vain kilpailemalla markkinaosuuksistaan kilpailijoidensa kanssa.
Laatuyhtiöistäkään sijoittajan ei tule mielestäni maksaa kohtuuttomia hintoja. Modernit arvosijoittajat pohtivat yhtiön laadun lisäksi myös yhtiöstä maksettavaa hintaa, joka kostuu yhtiön oman pääoman lisäksi yhtiön kasvunäkymistä ja kilpailuedusta. Perinteinen arvosijoittaja on aiemmin etsinyt yhtiöitä, jotka ovat maksaneet alle niiden oman pääoman eli tasehinnan verran. Tällä tavalla ei kuitenkaan ole löydettävissä esimerkiksi Helsingin pörssistä juurikaan riittävän kannattavia yhtiöitä, joten moderni arvosijoittaja tekee tietyllä tavalla kompromissin yrityksen laadun ja hinnan väliltä. Tiukasti yrityksiä hinnan mukaan yleensä alle niiden tasehinnan rajaavien perinteisten arvosijoittajien salkkuun ei myöskään löytyisi välttämättä riittävän laadukkaita yhtiöitä, minkä vuoksi arvosijoittajien tuotto lieneekin jäänyt vaatimattomammaksi viime vuosina.
Sijoittamalla loistaviin yhtiöihin, joiden hinta pitää sisällään optimistiset kasvunäkymät, kilpailuedun ja tasehinnan voi sijoittaja pettyä, sillä sijoituksen kokonaistuotto voi jäädä pieneksi huolimatta siitä, että yritys takoisi loistavaa tulosta. On myös erilaisia tapoja ja kaavoja, joilla voidaan arvioida yrityksen hyväksyttävää hintaa. Tulevissa kirjoituksissa aion käsitellä tarkemmin yrityksen hyväksyttävän hinnan määrittämistä erilaisilla menetelmillä.
Kommentit
Lähetä kommentti