Sijoitussuunnitelma
Mielestäni tuottoisan ja onnistuneen sijoittamisen yksi tärkeimpiä kulmakiviä on sijoitussuunnitelman laatiminen. Sijoitussuunnitelma suojelee sijoittajaa hermoilulta vaikeina aikoina. Tarvitaan myös kärsivällisyyttä noudattaa kurinalaisesti omaa sijoitussuunnitelmaa silloinkin, kun ”veri virtaa kaduilla”.
Tavoitteenani on pääsääntöisesti
sijoittaa omatoimisesti rahastoihin ja osakkeisiin. En halua maksaa
varainhoidosta muille, sillä nautin sijoittamisesta itse. En ole kokenut
suuremmin paineita sijoitusten arvon laskemisesta tai heilumisesta myöskään
vaikeina taloudellisina aikoina. Asia voi toki joskus muuttua sijoitussalkun
arvon kasvaessa. Viime aikoina yhtiöiden arvostustasojen paisuessa en ole
käyttänyt juurikaan enää vaivaa ostettavien yhtiöiden löytämiseksi markkinoilta.
Tietysti nyt on ollut hyvä aika tehdä kotiläksyjä ja valmistautua huolellisesti
tuleviin ostohetkiin markkinoilla.
Tuottotavoite minulla on 12
% sijoituksilleni. Velkavipua käytettäessä tämä voisi mahdollisesti olla
saavutettavissa myös kiinteistöihin ja asuntoihin sijoittamalla, mutta tämä toki
nostaisi sijoittamisen riskitasoa. Huomioin sijoittamisessa riski-tuotto-suhteen.
Toisaalta minulla sijoituskohteiden valintaan vaikuttaa myös niiden
vaivattomuus ja asuntosijoittamisessa toisaalta vuokralaisten kanssa toimiminen
voisi työllistää ainakin laajemmassa mittakaavassa merkittävästi myös
vapaa-ajalla. Toisaalta sijoitusvarallisuuden ainakin osittainen hajauttaminen kiinteistöihin
on yleistä myös superrikkailla, sillä kiinteistöjen arvojen heilunta lienee osakkeita
vähäisempää.
Aloitin sijoittamisen
rahastoista ja olen pyrkinyt pitämään salkkuni ytimen rahastoissa. Kuitenkin
mielestäni indeksitasolla arvostustasot on olleet koholla, joten tämäkin on
ajanut minut osin sattumalta osakepoimintaa harrastamaan. Olen viime aikoina
pyrkinyt panostamaan pieniin arvoyhtiöihin. Kuitenkin olen ostanut suurempia
ainakin kohtuullisen laadukkaita arvoyhtiöitä salkkuuni, sillä en ole
uskaltanut ostaa pienyhtiöitä salkkuuni niiden korkeiden arvostustasojen vuoksi.
Aiemmin olisin opiskelijana vielä halunnut ostaa salkkuuni pienyhtiöiksi Yleiselektroniikaa
ja Harviaa, mutta tuolloin minulla ei ollut juurikaan sijoitettavia varoja. Vielä
koronakeväänäkin harkitsin Wulff-Yhtiöihin sijoittamista ennen analyytikkoseurannan
alkamista. Warren Buffett’in mukaan yksi suurimpia virheitä sijoittajalla on
olla sijoittamatta yhtiöihin, joiden liiketoiminnan arvioi kehittyvän suotuisasti
ja joihin sijoittaja itse uskoo. Tulevaisuudessa täytyy uskaltaa tehdä rohkeita
päätöksiä silloin, kun asiat näyttävät hyvältä omasta mielestä ja hyväksyä,
että erehtyminen ja riskit kuuluvat osaksi sijoittamista.
Suurempia laatuyhtiöitä on
saanut mielestäni hankittua poikkeuksellisen edullisesti osin niiden syklisyydenkin
vuoksi. Pääasiassa pyrin sijoittamaan varoja pieniin arvoyhtiöihin. Pienet
yhtiöt ovat historiallisesti tarjonneet ylituottoa samalla tavalla kuin myös
arvoyhtiöt. Historiallisesti arvosijoittaminen on ollut kannattavaa, joten
uskon sen olevan tulevaisuudessakin järkevä tapa sijoittaa pidemmällä
aikavälillä. Monet tuttavistanikin ovat alkaneet sanomaan, ettei perinteisillä
arvostuskertoimilla olisi enää kauheasti merkitystä sijoittamisessa. Peter
Lynch’in tärkeimpiä opetuksia on ollut, että yhtiöiden tunnusluvuilla ja
arvostuskertoimilla nimenomaan on merkitystä sijoitettaessa. Uskon, että
arvosijoittamisen salaisuus on ainakin osaltaan siinä, että ihmiset unohtavat,
etteivät arvostuskertoimet voi kasvaa loputtomiin nopeammin kuin yhtiöiden
tulokset. Toisaalta myös ihmisten ahneus ja alati kohoava riskinottohalukkuus
voi ajaa kärsimättömimpiä sijoittajia polttamaan varojaan markkinoilla.
Itselläni yksi suurimpia
houkutuksia on ollut sijoittaa kuumimpiin tai laadukkaimpiin yhtiöihin
markkinoilla, joissa on toki suuri kasvu ja laatu mukana ajureina. Toisaalta
sijoitustyylilläni joudun yleensä ostamaan mielestäni laadukkaimpia yhtiöitä
tilanteissa, joissa ne ovat uutisissa enimmäkseen negatiivisesti esillä. Toivon
kuitenkin, että laadukkaimpiakin yhtiöitä olisi mahdollisesti hankittavissa
markkinoilta edullisempaan hintaan vielä jossakin vaiheessa. Tuntui, ettei koronakriisikään
iskenyt kauheasti Helsingin pörssin laadukkaimpiin yhtiöihin. Yllätyin
esimerkiksi siitä, että Sampoa sai tuolloin ostettua hyvinkin edullisesti
viikkojen ajan. Toisaalta voimakkaasti kasvaviin laatuyhtiöihin korona ei
ehtinyt vaikuttamaan täydellä voimallaan, sillä elvytystoimet aloitettiin
markkinoilla varsin pian.
Keskuspankkien aktiivinen
rooli markkinoilla voi mielestäni johtaa sijoittajien kovenevaan riskinottoon
esimerkiksi velan suhteen. Helposti luotetaan elvyttävään talouspolitiikkaan ja
siihen, ettei markkinoiden anneta romahtaa esimerkiksi työttömyyden pelossa. Yllätyin
likviditeetin pumppaamisesta markkinoille koronakriisissä nopeuden ja suuruuden
suhteen. Viime kädessä uskon kuitenkin yhtiöiden tulosten kehittymisen
määrittävän sijoituksen kannattavuutta, joten tässäkään mielessä en lähtisi maksamaan
liikaa parhaimmistakaan yhtiöistä voimakkaista elvytystoimista huolimatta. En
ole valmis ikinä maksamaan täyttä hintaa yhtiön epävarmoista kasvunäkymistä vaan
toivon saavani yhtiön mahdollisesta kasvusta ainakin merkittävän kaupan päälle.
Kasvava inflaatio yhdistettynä
mataliin korkoihin luo myös paineita sijoittaa varoja säännöllisesti markkinoille
korkeista hinnoista huolimatta. Markkinoiden ajoittaminen on erittäin vaikeaa enkä
tähän pyrikään. Pyrin tekemään sijoituksia niissä tilanteissa, kun uskon
sijoittamalla saavani riittävän tuoton sijoituksilleni.
Koronakuopassa aloitin
ostot mielestäni hyvässä vaiheessa ja sain valtaosan varoista käytettyä ennen kuopan
pohjaa tai pian sen jälkeen. Jatkossa voisi yrittää aloittaa kriisissä
osto-ohjelmani hieman kärsivällisemmin, että keskiostohintaa voisi saada vieläkin
lähemmäs kuopan pohjia. Kun markkinoilla on paljon ostettavia kohteita yhtä
aikaa, niin indeksisijoittaminenkin tuntuu hyvin houkuttelevalta vaihtoehdolta.
Tässäkin mielessä selkeästä osto-ohjelmasta ja mahdollisesta listasta
ostettavia yhtiöitä on varmasti apua.
Pyrin sijoittamaan
pääasiassa kotimaisiin tai Pohjoismaisiin yhtiöihin, joissa minulla on ainakin toivottavasti jonkinlainen informaatioetu.
Yritän myös sijoittaa aloille, jotka tunnen hallitsevani ja joissa pystyn
mahdollisesti ennustamaan kilpailuetua pitkällä aikavälillä. Jos olisi yrittänyt
ennustaa voittavia yrityksiä noin 30 vuotta sitten, niin olisin todennäköisesti
epäonnistunut. Tarkoitin siis tilannetta, jossa olisin ollut aikuinen
sijoittaja jo tuossa menneessä ajanhetkessä. Mikä saa minut siis ajattelemaan,
että pystyisin nyt valitsemaan voittajia? Aiemmin markkina-arvoltaan
suurimmista yhtiöistä valtaosa on vaihtunut huipulla dynaamisessa markkinataloudessa.
Tässäkin mielessä pyrin panostamaan
indekseihin valtaosan sijoituksistani, jotta olisin varmasti mukana
sijoittamassa voittajaosakkeisiin.
Tulevaisuudessa joudun
käymään entistä enemmän taistelua myös erilaisten big data -analyytikoiden kanssa,
joten pidän mahdollisena, että markkinoiden tehokkuus voisi parantua
entisestään. Tämänkin vuoksi pyrin hyödyntämään pitkäaikaista omistamista
kilpailuetuna lyhytjänteisempiä rahastoja ja omistajia vastaan, jotka joutuvat
osin sijoittajienkin paineesta sijoittamaan kuumimmille markkinoille ja tekemään
runsaasti kauppaa.
Myyn sijoituksiani ainoastaan siinä tapauksessa, että yhtiön laatu heikkenee tai tarvitsen enemmän rahaa johonkin muuhun mielestäni kannattavampaan sijoitukseen. Verotuksen ja kulujen vuoksi toisaalta innostus myydä osakkeita pysyy kohtuullisen matalana, jos yhtiön laadussa ei tapahdu muutosta.
Mielestäni sillä ei ole
minulle suurtakaan merkitystä saanko tuottoni yhtiöistä osinkoina vai kurssinousuna.
Jos yhtiöllä ei ole lähitulevaisuudessa kannattavia sijoituskohteita riittävän
hyvällä tuotto-odotteella, niin toivonkin, että yhtiö jakaa osan tuloksestaan
omistajille osinkoina, eikä tuhoa omistaja-arvoa mahdollisesti vain (riittävän
kannattamatonta) kasvua tavoitellakseen. Verotuksellisesti tietysti on hieman
mielestäni kurjaa, että osingoista piensijoittajan maksaa veroja, vaikka varat laittaisivatkin
takaisin yhtiöön. Piensijoittaja on osakepoiminnassa verotuksellisesti
rahastoja jäljessä.
Varsinaista sijoitustavoitetta
rahallisesti en halua nimetä, sillä mielestäni sijoitettavan varallisuuden
määrään vaikuttaa moni asia kuten esimerkiksi työuran pituus ja palkka. Mielestäni
kuitenkin tällä hetkellä esimerkiksi miljoonan euron sijoitusvarallisuus riittäisi
kohtuulliseen toimeentuloon osinkotuloina. Toivoisin myös, ettei sijoittaminen ja
varallisuuden haaliminen muuttuisi ensisijaisiksi tavoitteiksi elämässä vaan enemmänkin
mahdollistaisivat erilaisia asioita elämässä. Mielestäni läheiset ihmissuhteet
ja niiden vaaliminen ovat yksi tärkeä tavoite sijoittamisessa. Tykkään säästää työssä
hankkimiani varoja, että minulla olisi myöhemmin vapautta valita ajankäytöstäni
mahdollisimman paljon. Myös eläkevarojen epävarmuus nuorilla on yksi syy, mikä
mielestäni puoltaa sijoittamista. Koen myös saavani paljon iloa asioista, jotka
eivät vaadi paljoa rahaa. Ympäristöllisistä syistä koen myös säästämisen olevan
järkevämpää kuin ylenpalttinen kuluttaminen.
Pyrin pitämään lähes koko
sijoitusomaisuuteni kiinni tuottavissa sijoituskohteissa. Olen kuitenkin huomannut,
että likviditeettiä helposti kertyy salkkuun, kun kiinnostavia kohteita ei ole
riittävästi tarjolla. Erilaiset kurssilaskut ovat kuitenkin opettaneet, ettei
kärsivällisyys ole pahitteeksi. Volatiliteetti markkinoilla on kuitenkin kärsivällisen
sijoittajan ystävä ja uskon, että ostettavaa tulee löytymään pörssistä
jatkossakin. Hajauttaminen muihinkin omaisuusluokkiin kuin osakkeisiin voisi
tulla kysymykseen pienissä määrin vähentämään salkun heiluntaa ilman, että
sillä olisi juurikaan vaikutusta salkun tuottoon. Kiinteistöihin fyysisesti sijoittamista
rajoittaa kuitenkin suuri aloitusinvestointi, joka johtaisi vääjäämättä helposti
osakkeiden alipainotukseen salkussa.
Pyrin myös pitämään hajautuksen
riittävän alhaisena yhtiöiden määrän suhteen, jotta voisin tuntea riittävän
hyvin yhtiöt, joihin sijoitan. Vaikka riittävän kiinnostavien yhtiöiden löytäminen
tuntuukin haastavalta, niin en pidä sitä isona ongelmana, sillä lopulta vuosien
saatossa ostettavia yhtiöitä löytyy varmasti riittävän monta. Haaste onkin
enemmänkin keskittää ostoksensa kulloinkin parhaimpaan ideaansa, sillä en halua
laittaa varojani mielestäni kymmeneksi parhaaseen ideaani merkittäviä määriä.
Toivon, ettei omistamieni yhtiöiden määrä nousisi kauheasti yli kymmenen. Pieni
määrä yhtiöitä saa minut toivottavasti myös hyvin tarkasti harkitsemaan
jokaisen sijoituksen huolellisesti.
Viime vuosina on ollut
paljon keskustelua vastuullisesta sijoittamisesta. Pyrin ensisijaisesti
tekemään sijoittamista tuottoisasti. Tutkimustieto on mielestäni todennut, että
ESG-kriteeristön täyttävät yhtiöt tuottavat verrokkejaan paremmin ja tässä
mielessä sillä ei ole ristiriitaa tuottoisan sijoittamisen kanssa. Mielestäni
kuitenkin kuluttajat viime kädessä jaloillaan päättävät millaisia palveluita ja
tuotteita heille valmistetaan ja markkinoidaan. Tässä mielessä en usko pienellä
yksittäisellä sijoittajalla olevan rahoitusmarkkinoilla kovinkaan suurta roolia
yritysten vastuunkantajina, ellei kyse ole osakeannista.
TIIVISTETYSTI
Tuottotavoite 12 %
Pienet arvoyhtiöt rahastoja täydentämään
Hajautettu ETF-rahastosijoittaminen
Laadun painottaminen
yhtiövalinnassa hinnankin kustannuksella ja riski-tuotto-suhteen huomioiminen
Kulujen minimointi
Erikoistilanteiden
hyödyntäminen valmistautumalla etukäteen
Ostettujen yhtiöiden laadun
jatkuva tarkkaileminen
Oman käyttäytymisen/tunteiden
ja riskinsietokyvyn huomioiminen
Ei selkeää
allokaatiotavoitetta
Informaatioedun hyödyntäminen
Omistusten keskittäminen
yhtiöpoiminnassa
Ei täyttä hintaa
epävarmoista kasvunäkymistä
Kommentit
Lähetä kommentti