One up on Wall Street
Peter Lynch on
legendaarinen sijoittaja, joka toimi 13 vuotta Fidelity Magellan
rahastonhoitaja. Kirja antoi itselleni uusia näkemyksiä yhtiövalinnan kannalta
sekä miettimään oman sijoitussalkkuni allokointia erilaisten osakkeiden välillä.
Itse olen pyrkinyt painottamana arvoyhtiöitä yhtiövalinnassani, mutta Lynch on
tullut minulle tutuksi menestyneenä kasvusijoittajana.
Peter jakoi kirjassaan
osakkeet kuuteen eri kategoriaan: ’stalwarts’, ’slow grower’, ’fast grower’,
’turnaround’, ’assetplay’ ja ’cyclicals’. Koin tämän jaottelun olevan
hyödyllinen itsellenikin, sillä tämän avulla voisin itsekin hahmottaa paremmin
oman salkkuni osakkeita sekä yhtiöiden tarinoita. Yksi yhtiö voi olla samaan
aikaan myös useammassakin kategoriassa.
Lynch kehotti miettimään
yrityksen tarinaa ennen yhtiöön sijoittamista. Yritykseen tulisi tutustua
vähintään saman verran aina ennen sijoittamista kuin kuluu aikaa esimerkiksi
jonkin uuden kodinkoneen hankkimiseen. Yhtiöitä tulisi myös seurata niiden
hankkimisen jälkeen ja tässä kohtaa Peter korosti, että etenkin yhtiöiden
tulokset kehittymistä tulisi seurata aktiivisesti ja, että yhtiön pörssikurssi
olisi huonoin mittari yrityksen seuraamiseksi. Mielestäni sijoituskeskustelu on
pääsääntöisesti laadultaan huonoa usein, vaikka ihmiset paljon sijoittamisesta
puhuvatkin. Usein keskustelu painottuu kurssiliikkeistä puhumiseen tai
seuraavien viikkojen tai kuukausien voittajien arvuutteluihin.
Lynch mainitsee, että
usein kannattaa hankkia asunto ennen osakkeiden hankkimista. Asuntojen
valintaan käytetään usein paljon aikaa ja niihin perehdytään huolellisemmin
kuin osakkeisiin. Asunnoissa myös sijoitusaika on usein paljon pidempi kuin osakkeissa.
Toisaalta ihmisen tulee kuitenkin aina asua jossain, mikä tukee myös asunnon
ostamista.
Kirjassa mainitaan
lukuisia erilaisia etuja piensijoittajalla verrattuna ammattimaiseen sijoittajaan.
Kirjoittaja uskoi piensijoittajan voivan voittaa Wall Streetin ammattimaiset
rahastonhoitajat ja osakeindeksit pitkäjänteisyydellä. Peter uskoi, että on
olemassa paljon etenkin pienyhtiöitä, joista isot ammattisijoittajat eivät ole
vielä kuulleetkaan tai eivät tule kuulemaan vielä vuosiin. Kiinnostavia
esimerkkejä annetaan myös kirjassa siitä, miten tällaisia kohteita voi löytää pitämällä
silmiään auki. Menestyneen sijoittajan omana innovoijana toimi tämän oma vaimo,
joka kertoi nousevista yhtiöistä tai käytti ainakin niiden tuotteita tai
palveluita. Usein sijoituskohteet löytyivät yritysvierailujen tai tapaamisten
sijaan sattumalta osana perheen tavallista arkea. Kirjassa kuitenkin varoitetaan
ostamasta yhtiöitä puhtaasti hyvien tuotteiden tai palveluiden vuoksi. Hyvät
tuotteet ja palvelut toimivatkin signaaleina tutustua tarkemmin yrityksen
toimintaan ja harkitsemaan yritykseen sijoittamista.
Rahastohoitajan elämä voi
olla myös hyvin hankalaa. Rahastohoitajan kohdalla voi olla usein parempi olla
väärässä yhdessä muiden kanssa kuin oikeassa yksin. Esimerkiksi Microsoft’iin
sijoittaneen rahastonhoitajan taaperrusta ei välttämättä tuomita yhtä herkästi
kuin tuntemattoman pienyhtiön kanssa painimista. Lisäksi vaikka rahastonhoitaja
olisi oikeassa pienyhtiön suunnasta, niin painetta voi tulla myös ylempääkin sijoittajalle.
Joskus hyväkin yhtiö saattaa mennä myyntiin sen vuoksi, ettei rahastossa
nähtäisi punaisella olevia yhtiöitä liikaa. Piensijoittajalla ei vastaavia
paineita ole ja sijoittaja voi myös olla olematta markkinoilla täydellä painola
halutessaan. Rahastonhoitajalla on usein painetta olla täydellä painolla mukana
markkinoilla, että voisi pitää työpaikkansa. Lynch muistuttaa myös, ettei
sijoittaja menetä yhtään varojaan sellaisissa tilanteissa, joissa jättää
sijoittamatta loistavasti pärjänneeseen yhtiöön. Lynch kertoo myös hauskoin
esimerkein, kuinka hän pitää purjehtimisesta, vaikka purjehtiminen on meinannut
viedä hänen henkensä. Hän ilmeisesti pitää kuitenkin purjehtimisesta, vaikkei
siinä erityisen hyvä olekaan. Samalla tavalla moni muu on markkinoilla mukana
sijoittamisen ilosta, vaikka ei kovin hyvin sijoittamista taitaisikaan.
Kirjassa käydään läpi
myös tuloslaskelmaa ja sen olennaisia kohtia. Usein helppolukuinen pitkä sanallinen
osuus tilinpäätöksestä ei sisällä niin paljoa informaatiota kuin se vaikealukuisempi
lyhyt numeerinen osuus. Kirjassa ei käydä kovin syvällisesti yhtiöiden
hinnoittelua tai tuloslaskelman yksityiskohtia, mutta siinä on kuitenkin
hienosti yksinkertaistettuna käyty läpi vaikeitakin asioita yhtiöiden
taloudesta.
Diworsification on
kirjassa usein esiintynyt termi. Termillä varoitellaan yritysten kasvusta
kilpailuedun ulkopuolella. Omien osakkeiden ostot tai osingonjaot menevät harvoin
yhtä huonosti kuin laajat investoinnit esimerkiksi kokonaan toisille
toimialoille. Liikevaihdon kasvattaminen ei aina takaa kasvavaa arvoa omistajille.
Monissa menestyneissä yhtiöissä johdon itsevarmuus löytää kannattavia investointikohteita
saattaa nousta vaarallisen korkealle.
Yhtiötyypit
Stalwarts: Stalwarts’eja
ovat yhtiöt, jotka kasvavat suhteellisen hitaasti, mutta kasvavat mahdollisesti
kuitenkin muuta markkinaa nopeammin. Liiketulos kasvaa reilun 10 %
vuositahdilla. Tähän kuuluu yhtiöitä, joilla on vahvat vallihaudat, mutta jotka
eivät kuitenkaan kokonsa puolesta pysty kasvamaan pienempien yhtiöiden tapaan. Monet
vahvat tunnetut brändit kuuluivat kirjan mukaan tähän kategoriaan. Lynch kertoi
pitävänsä näitä yhtiöitä mukana salkussaan taantumien ja vaikeiden aikojen
varalta. Stalwarts-yhtiöt eivät mene konkurssiin lama-aikanakaan ja toipuvat
talouden elpyessä jälleen. Suomesta esimerkiksi voisi miettiä esimerkiksi
Konetta.
Slow grower:
Tähän kategoriaan lasketaan kypsiä yhtiöitä, joita omistetaan pääasiassa niiden
osinkojen vuoksi. Myyntisignaalina voisi toimia tällöin esimerkiksi yhtiön
osingon leikkaaminen tai laskevat tuotot. Hitaat kasvajat ovat aiemmin olleet
nopeita kasvajia, mutta jossakin vaiheessa yhtiön tai koko markkinan kasvutahti
on sakannut. Hitaat kasvajat voi tunnistaa esimerkiksi anteliaista osingoista,
jotka kertovat, ettei yhtiö löydä tarpeeksi houkuttelevia investointikohteita.
Tähän kategoriaan voisi laskea Helsingin pörssistä kuuluviksi esimerkiksi Sammon
ja Elisan.
Fast grower:
Nopeasti kasvavat yhtiöt ovat niitä, joissa vuosittainen kasvutahti on noin 20-25
% luokkaa ja tällaisia yhtiöitä Peter kertoi itse suosivansa. Nopeasti kasvavat
yhtiöt synnyttää 10, 40 tai jopa ”baggereitä”. Pienissä portfolioissa yksi tai
kaksi tällaista sijoitusta voivat riittää. Hän varoitti myös 30 prosenttia
isommista vuosikasvuista, ettei sellainen kasvu olisi usein kestävää useampana
vuonna peräkkäin, sillä nopeaa kasvua on ymmärrettävästi vaikea jatkaa
pidempään. Peter toivoi voivansa ostaa kasvavia yhtiöitä silloin, kun P/E-luku
olisi enintään kasvun verran. Parhaimmassa tapauksessa rahastonhoitaja kertoi
ostavansa yhtiöitä jopa sellaisissa tilanteissa, joissa kasvu olisi kolminkertainen
P/E-lukuun verrattuna. Kasvuyhtiöiden osalta haastavaa on ennustaa kasvun
päättyminen. Yhtiön arvosta voi nopeasti sulaa valtaosa tilanteessa, jossa
odotukset eivät toteudukaan. Kasvuyhtiöiden talous ei usein myöskään ole
riittävän hyvällä tasolla. Sijoittaja kertoi keskittyvänsä yhtiöihin, joilla on
riittävän vakaa talouspohja. Kasvun hinnoittelu on haastavaa, mikä on
ymmärrettävää, sillä kasvu perustuu aina epävarmoihin odotuksiin tulevasta. Helsingin
pörssistä Qt ja Revenio edustavat tunnettuja kasvuyhtiöitä.
Turnaround:
Käänneyhtiöissä voi olla piilevää potentiaalia. Pientä tulosta tekevä yhtiö voi
mahdollisesti talouden piristyessä moninkertaistaa tuloksensa lyhyessäkin
ajassa. Tappiota tekevä yhtiö voi mahdollisesti hyödyntää tappioita
verotuksessaan seuraavina vuosina. Riskit ovat toki käänneyhtiöiden kohdalla
mahdollisesti suuria, mikäli luet tilannetta väärin. Käänneyhtiöt sisältävät
paljon riskejä. Parasta käänneyhtiöissä on niiden vähäinen korrelaatio
suhteessa muuhun markkinaan.
Assetplay:
Lynch varoitti moneen otteeseen varomasta ostamaan yhtiöitä puhtaasti näiden
tasearvojen perusteella. Yhtiöiden taseisiin voi olla piilotettuina monenlaisia
omistuksia hyvinkin erilaisilla valuaatioilla. Yhtiöiden taseissa voi olla myös
piilevää arvoa esimerkiksi raaka-aineina tai maa-aloina tai joskus jopa
tappioina. Esimerkiksi lääkeyhtiöiden patentit voivat olla taseessa
arvostettuina kehitysmenojen mukaan, joita on vuosien saatossa laskettu
poistojen avulla. Kuitenkin patentin arvo esimerkiksi myytäessä voisi olla
moninkertainen kirjanpitoarvoon verrattuna. Myös tietoliikenneyrityksillä
saattaa olla huomattavan paljon taseessa näkymätöntä varallisuutta. Vastaavasti
yritykset voivat kehittää paljon asioita suurilla kustannuksilla, joilla ei ole
kuitenkaan todellista arvoa. Aliarvostuksen purkautumisessa voi kuitenkin mennä
pitkään joskus jopa vuosia. Yhtiöt tulisi kaupata aliarvostuksen purkautuessa,
sillä usein aliarvostettujen yhtiöiden laatu ei ole riittävän hyvä. Aliarvostuksen
purkaantuminen voi joskus viedä vuosia. Yksi tunnetuimpia tupakantumppisijoittamisen
esikuvia on ollut arvosijoittamisen esi-isä Benjamin Graham.
Cyclicals: Syklisten
yhtiöiden käänteet ovat usein jollakin tapaa ennakoitavissa. Näissä yhtiöissä
voi nopeasti menettää puolet sijoituksestaan ja seuraavan nousun alkamisessa
voi kestää vuosia. Peterin mukaan ajoittaminen on tärkeintä syklisiin
sijoitettaessa. Paikallistuntemuksesta voi olla myös hyötyä yhtiöiden piilevän
arvon määrittämiseksi. Syklisiä yhtiöitä löytyy kotimaisesta konepajoihin
kallellaan olevasta pörssistä runsaasti. Taseesta tulisi seurata mahdollisten
varastosaldojen nousua, jolloin yhtiön osakkeista tulisi mahdollisesti
hankkiutua eroon tai omistuksia tulisi keventää riittävän ajoissa. Itse olen
omistanut osakkeita syklisissäkin yhtiöissä pidemmällä tähtäimellä, enkä ole
lähtenyt helpolla myymään omistuksia makrotalouden kääntyessä, mikäli olen
nähnyt yhtiön hyväksi pitkän aikavälin sijoitukseksi. Mielestäni makrotalouden
käänteiden ennustaminen on haastavaa, mutta kieltämättä jatkossa tulen
seuraamaan tarkemmin yhtiöiden varastosaldoja esimerkiksi. Kirjassa mainittiin
esimerkiksi lukuisten autoyhtiöiden ja lentoyhtiöiden kuuluvan tähän
kategoriaan. Helsingin pörssissä on paljon konepajoja ja tässä mielessä myös kotimaisella
markkinalla on paljon syklisiä yhtiöitä. Mielestäni yhtiöiden syklisyys tarjoaa
sijoittajalle hyviä tilaisuuksia ostaa yhtiöiden osakkeita edullisesti ilman,
että yhtiön laadussa olisi itsessään tapahtunut muutoksia. Esimerkiksi Wärtsilä
ja Nokian Renkaat voitaisiin lukea syklisiksi yhtiöiksi.
Allokointi
Lynchiä on pidetty yhtenä
suurimmista kasvusijoittajista maailmassa aikanaan. Hän kuitenkin kertoo, että
piti tilanteen salkustaan vain noin 40-60 % nopeissa kasvajissa ja noin 20-30 %
stalwartseissa tai hitaissa kasvajissa. Vallihautoja sisältävät yhtiöt pitivät
huolen siitä, ettei salkun arvo laskenut liikaa talouden huonompinakaan
hetkinä. Lisäksi hänellä saattoi olla muihin luokkiin kuuluvia yhtiöitä mukana
salkussa pienellä painolla. Esimerkiksi käänneyhtiöitä saattoi olla 10 %
painolla mukana salkussa. Mielestäni kirjasta aisti hyvin intohimon sijoittamista
ja yhtiövalintaa kohtaan. Lynchillä oli ilmeisen paljon myös yhtiöitä salkussaan.
Itse olen aiemmin Buffet’n ja Munger’n ohjeiden mukaan pyrkinyt välttämään
salkun liiallista hajauttamista, mutta selvästi myös hajauttamalla voi onnistua
tekemään ylituottoa pidemmälläkin aikavälillä.
Ajatuksia kirjasta
Mielestäni kirja osoittaa
osakkeiden arvostustasojen olevan huomattavasti korkeammalla nykyään kuin
Peterin aikana. Nollakorkoaikana yhtiöiden arvostustasot tuntuisivat nousseen
välillä tähtitieteellisiksi verrattuna kirjassa varoiteltuihin korkeisiin P/E
50 kertoimiin verrattuna. Nykyisen arvostustason taustalla on varmaankin useita
tekijöitä alhaisista koroista lähtien esimerkiksi vaihtoehtoisten
sijoituskohteiden puute ja toisaalta ihmisten innostus ylipäänsä sijoittamista
kohtaan. Kirja kuitenkin antaa myös aihetta miettiä nykyistä arvostustasoa ja
pakottaa miettimään sitäkin kannattaako tällä hetkellä olla suurella painolla
osakemarkkinoilla mukana. Toisaalta Lynch itse kertoi olevansa aina ”all in” ja
nauttivansa siitä, kun hänet yllätetään housut nilkoissa markkinoiden laskiessa.
Ehkäpä pelot kiihtyvästä inflaatiosta pitävätkin varat edelleen
osakemarkkinoilla myös itselläni.
Kommentit
Lähetä kommentti